Agiradan oli suunnitellut tuomari Sari Mikkilä ja se oli todella haastava, yliajalla tuli vain kolme tulosta. Pimu sensijaan hyllytti, mutta hienoa menoa se oli.
Toinen agirata oli Asko Jokisen käsialaa ja sieltäkin sujuvasti otimme hylyn, hyppy tuli väärältä puolelta.
Hyppyrata, myös Jokisen, oli näistä kaikkein paras. Se oli sujuva, nopea ja Pimu pysyi kuulolla. Vitonen tuli omasta ohjausmokasta, tuo tyttö kun tulee heti minun liikkeen mukana. Aika oli koko skaban 4. paras, kiellon korjauksesta huolimatta.
Keskiviikko iltana 7.8 kisasimme Kotkan iltakisoissa. Radat olivat mielestäni tosi helpot, siksi ihan hävettää kertoa, että tulosta ei tullut. Kotkassa tuomaroi Pertti Siimes.
Hypärillä aloitettiin; vain yksi radan kohta mietitytti minua rataantutustumisessa ja siinä se kämmi sitten kävikin ja tulos hyl.
Agiradalta tuli vitonen kepeiltä; kepit oli kohti seinää ja seuraava hyppy 90° kulmassa pujotteluun nähden. Pimu karkasi viimeisestä välistä. Puomilta tuli toinen vitonen, kun neiti päätti hypätä kontaktin yli.
Ilta oli jo pitkällä, aurinko laskenut, kun vielä jatkoimme matkaa mökille. Voi kuinka Pimu ja kisoissa turistina hengaillut pikku-Iitu nauttivat vielä iltauinnista kuuman kisanillan päätteeksi!
Eilen torstaina minulla oli mieluisia vieraita Kurikasta: kaunis Bella-neiti kävi kasvattajaansa katsomassa. Bella on ihan äitinsä näköinen, pää, ilmeet ja liikkeet. Bella on kuitenkin (ainakin vielä) sirompi kuin mammansa, onneksi.
Ensin sisko-Iitun ja Bellan välillä oli selvästi jännitettä, mutta pian jää suli ja sisarukset alkoivat leikkiä keskenään.
Seuran harjoituskentälle kävimme harjoittelemassa hieman agilityä, jota Bella ei ollut ennen kokeillut. Tyypillisen koikkerin tapaan Bella omaksui äkkiä kaikki käskyt ja oli silminnähden iloinen onnistuessaan ja piti lajista.
Velipoika Onni tuli myös tapaamaan Bella-siskoa kentälle. Onni näytti esimerkkiä Bellalle kuinka esteitä ylitetään, mutta innostui sitten hurjaan leikkiin tyttöjen kanssa.
Harjoittelimme myös näyttelykehässä pyörimistä. Tiia sai Bellan liikkumaan tosi kauniisti, toivottavasti neitiä nähdään kehissä myöhemminkin.
Iitu-ihmelapsi kestää jo jonkin verran vieraan koskettamista, mutta paljon on vielä tehtävää.
Onni osaa juosta kehässä ihan vanhan konkarin tapaan, kunhan ensin malttaa mielensä.Nyt vain täytyy käydä mätsäreissä harjoittelemassa, kyllä se siitä.....
Pimu-äippä oli aika hermona, kun oma iitu-lapsi vain rillasi kavereiden kanssa, eikä välittänyt mammasta ollenkaan.
Bella belissimo, Pimun kaksoisolio |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti