Heinolan koiranäyttelyssä 23.8.2015
Tuomari Kirsi Nieminen
Arvostelu:
"Erinomaisen tyyppinen. Oikean kokoinen, hyvät mittasuhteet omaava narttu.
Hyvä pää. Oikea-asentoiset korvat, joissa rodulle tyypilliset korvakorut.
Hyvä kaula. Erinomainen runko. Hieman suorat olkavarret.
Hyvät takakulmaukset. Liikkuu kevyesti hyvällä askeleella. Tarvitsee hieman itseluottamusta. Esitetään hyvin."
Laatuarvostelu ERI
Pihalla |
Tätä ennen Iitu ehti käydä "pienellä" metsälenkillä:
Klo 19.30 edellisenä iltana olin saanut Iitun pestyä ja puunattua todella kauniiksi. Korvakorut oli kiillotettu, tassukarvat ja kynnet siistitty sekä turkkiin laitettu hoitoainetta.
Päästimme tytöt vielä iltapisulle ja sitten se tapahtui: Iitu pongasi metsästä jonkin jäljen ja näkemiin.
Tyttö käytti hyväkseen aidassa olevaa aukkoa, johon isot puut pihalla oli kaadettu.
En voinut uskoa tätä todeksi, miksi juuri tänään?
Kiertelin taas metsässä ennen hämärän tuloa. En osannut käydä nukkumaan, vaan odotin ja odotin. Välillä kävimme Pimun kanssa pihalla leikkimässä, jos oman emon haukku houkuttelisi sen kotiin. Grillissä kärysi makkaraa, jotta haju toisi Iitun kotiin. Tyttöä ei näy, eikä kuulu.
Klo 24 alkoi kuului tuttua haukkua. Iitu ajoi saaliinsa suoraan kotiin; jonkin isomman elukan se toi, koska sellainen rytinä kävi metsässä, pimeässä en vain nähnyt minkä. Luultavasti peura oli saanut Iitusta seuraa lauantain ratoksi.
Onneksi tyttö tuli kotiin. Se kaunis punavalkoinen koira oli muuttunut matkalla yhdeksi saviseksi takkukasaksi, ihanat korvakorut ja turkki täynnä takiaisia, multaa, savea ja risuja.
Poistin pahimmat takut ja takiaiset, pesin Iitun kahdesti yöllä, aamulla kerran ja vielä kerran takiaisten poisto vatsan alta. Sitten kohti Heinolaa. Että semmonen näyttelykoira minulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti