SM-kisat Pimun tyylinnäyte

Juhannus saaressa

Kuorsalo taustalla

Iitun ensikosketus joutsenperheeseen

Kukkia rantaniityllä

Iitun loikka

Ei ole kylmää

Ihana ilta

Merenneidot

Kisatunnelmia

SM agilityä Tampereella
 
Vuoden kohokohta, agilityn SM-kilpailut ovat ohi. Lähdimme oman seuran porukan kanssa matkaan jo perjantaina päivällä, koska useat meistä kisasivat perjantai-iltana. Koska kisat alkoivat jo klo 15, niin oli mentävä suoraan Hakametsän kentälle.
Pimu kisasi illalla vain yhden radan ja saimme odotella vuoroamme aina klo 19 asti. Tuomarina oli Johanna Wutrich; ensimmäinen hylly plakkarissa ja sitten hotellille, syömään ja nukkumaan.
 
Lauantaiaamu oli tosi kylmä ja tuulinen. Auton mittari näytti +9° ja vettä satoi. Päivän aikana oli käytävä vaateostoksilla, ettei tarvinnut palella.
Pimu juoksi medien ankkurina ja meidän kisa oli vasta klo 17.
Medien muut koirakot tekivät tuloksen ja meidän lähtiessä tekemään omaa osuuttamme, olimme sijalla 24. Rata oli mielestäni sujava yhtä pitkää kaarrosta lukuunottamatta. Sitten se tapahtui, toiseksi viimeisellä esteellä, nolla alla: oletin ja löysästi ohjaten itse hyllytin joukkueradalla. Kyllä meinasi itku päästä. Lopullinen sijoituksemme oli 29. Rata oli Katarina Wirkkalan käsialaa.
 
Sunnuntaina starttasin yksilökisan hyppyradalle numerolla 13, tuomarina Alen Marekovic. Aikamoisen pommiradan oli kroatituomari tehnytkin. Meillä finaalipaikka kaatui kahteen virheeseen. Toisesta vitosesta olen tuomarin kanssa erimieltä, mutta toinen oli ihan oikeutettu. Neljän esteen suoralla en vain ehtinyt enää neiti nopsajalan matkaan pituutta ohjaamaan, jonka ohi Pimu juoksi. Tyytyväinen täytyy kuitenkin olla, saimme sentään tuloksen. 
Ensi vuonna uusi yritys. Iitukin pääsee mukaan, ainakin kisaturistiksi. Ensi vuonna kisataan nimittäin Oulussa.
 
Viikonlopun aikana sain myös mukavia uutisia Lappeenrannasta, Otava oli käynyt Kotkan näyttelyssä. Arvostelutuomari oli puolalainen Aneta Dopierla. Tässä arvostelu: Good in size. Very nice head with good pigmentation and earrings. Good topline. Excellent tail. Enough bone. In movement a little bit wide front. SA ja vara cacib.
Otava on myös lonkkakuvattu jo pari kuukautta sitten; tulos lonkat A/A ja polvet 0. Hienoa ja onnittelut Lappeenrantaan vielä tätäkin kautta.
 

Osa Porskin joukkueesta

Telttakylä

 

 

Vihdoinkin pääsimme saareen ja mökille. Koirat olivat ihan täpinöissään, kun huomasivat minne olemme matkalla. Kun tytöt pääsivät veneestä maihin, oli vauhti ihan päätöntä. Pimu kävi etsimässä kaikki vanhat lelut ja Iitu ryntäsi uimaan. Välillä ne vain uiskentelivat yhdessä etsien kaisloja tai käpyjä. Tätä rallia kesti aivan nukkumaanmenoon asti. Koirat olivat ihan lopen uupuneita.
Sunnuntai aamuna Iitu järjesti taas ylimääräistä sydämentykytystä meille. Siinä aamukahvia juodessani näin, että Iitun nenään käy jokin ihana tuoksu. Se otti ilmavainun ja sitten mentiin. Ajattelin ensin, että ei se kauas mene, koska Pimu jäi kiltisti mökille. Huutelin aikani ja sitten alkoi kuulua haukku hyvin kaukaa. Ei muuta kuin vaatteet niskaan ja metsään etsimään karkulaista. Onneksi olemme saaressa, sieltä ei pois pääse kuin uimalla (Iitu nyt tietysti voisi lähteä uimaan jonkin ötökän perään) Kävelin jonkin aikaa ja matkaa, eikä Iitusta tietoakaan. Pimu oli mukana etsinnöissä. Sitten Iitu ilmestyi kuin tyhjästä. Se oli todella juossut ja kovaa. Se oli kuumissaan ja meni heti veteen mökille päästyämme. Se oli myös niin väsynyt, että se meni mökin alle viileään nukkumaan. Mikä lie eläin sai Iitun pään taas noin sekaisin.

Iitun saalis, tällä kertaa vain ahven.

Pimu, joka on ollut dieetillä jo aika kauan, on alkanut itkeä ruoan perään. Se luulee, että vinkumalla ja pöydille kurkottelemalla saa ruokaa. Pakko käydä ostamassa sille dieettiruokaa, että saa raukka vatsansa täyteen. 
Katiskassa oli tajuton määrä pieniä ahvenia, jotka sitten rannassa päästin takaisin mereen. Pimun ahmatti se kävi hakemassa hieman pökertyneet kalat uimalla takaisin rantaan. Iitusta tämä oli mukava leikki ja se varasti Pimun saalistamia kaloja. Pimu ei siis ehtinyt montaakaan kalaan syödä, vaikka useamman niitä kävi hakemassa. Lopulta Pimu oli otettava pois vedestä, koska se jo tärisi kylmästä.

Missä se ahven oikein on?

Kooikkerikivaa

Frisbeehullut