lauantai 26. heinäkuuta 2014

Heinäkuun hellepäiviä

Kotona on vain amme



Mutta mökillä saaressa on koko ranta ja meri

Hellettä pitää. On ollut todella hyvä kesäloma; pelkkää paistetta ja lämpöä.
Pimukin voi erittäin hyvin kyynpuremasta huolimatta. Kävimme verikokeissa ja kaikki arvot olivat enemmän kuin hyvät.
Kisasimme viime viikolla jo Haminan agikisoissa. Ensimmäinen agirata hyllytettiin, koska ohjaaja hätiköi. Toinen agirata meni myös metsään, koska Pimu otti puomilta ihmeloikan ja putken väärä pää kutsui tyttöä. 
Hypäriltä tuli sitten nolla kaiken mahdolisen pelastelun jälkeen. Sijoituksemme oli kuudes, mutta nolla on nolla. Tuomarina Haminassa oli Tuija Kokkonen.
 











sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

 Agirotu 2014
                          
Lentävät Luppakorvat oikealta Mimmi, Eka, Iita ja serkkunsa Iitu


Yhdistyksen joukkue pukukulkueessa
Viime sunnuntai vierähti agirotutapahtumassa Janakkalassa. 
Lähdin Iitun kanssa matkaan, Pimu jäi kotiin potemaan kyynpuremaa hoitajansa kanssa. En pystynyt täysillä nauttimaan tästä kivasta tapahtumasta; koko ajan soittelin kotiin ja kyselin Pimun kuulumisia. 
Pimu voi nyt oikein hyvin. Jo seuraavana päivänä hän yritti hakea palloa, jos joku vain heittäisi...
Tiistaina käytän Pimun vielä laajassa terveystarkastuksessa. Haluan selvyyden ja varmuuden siitä, ettei kyyn myrkky ole vaurioittanut munuaisia. 
Niin ja Lentävien Luppakorvien Alo-joukkue oli kisan neljäs, ei huono!!

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Tänään metsälenkillä Pimu alkoi yllättäen ontua oikeaa etujalkaansa. Luulin ensin, että se loukkasi jalkansa hypätessään autosta. Pimu tuli luokseni kuin anteeksi pyydellen, eikä varannut jalalle enää ollenkaan. Otin tytön syliin ja kannoin autolle. 
Kotona vein sen suoraan pesuhuoneeseen ja valelin jalkaa kylmällä vedellä. Yritin myös pitää kylmäpussia kipeässä kohdassa, mutta sitten huomasin turvotusta tassussa ja turvotus vain lisääntyi. Silloin lamppu syttyi; Pimua on purrut kyy.
Nämä jutut tapahtuvat sitten aina viikonloppuna ja eläinlääkäriä on yleensä vaikea saada kiinni. Onni onnettomuudessa; päivystys olikin Askolassa, neljän kilometrin päässä meistä. Alle tunnin tapahtuneesta, Pimu laitettiin tippaan ja nesteytykseen. Pimu sai vahvat kipulääkkeet ja oli melko sekaisin kotiin tultaessa, mutta ainakin hengissä. 
Nyt tytteli näyttää jo reippaammalta, mutta seuraan sitä koko ajan. En vain saa rauhaa, ennenkuin tämä kaikki ohi.
Kuin vitsi, tänään oli iltasanomissa kilpailu "Suomen kaunein kyy". Minusta kaunein kyy on kuollut kyy. Ne eivät todellakaan ole minun suosikkieläimiäni. 

 
Potilas ja kipeä tassu



 

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Pääosissa Iitu
Viime viikolla Iitu pääsi treenaamaan Porsk:n sm-ryhmän koirakoiden kanssa. Kouluttajana meillä oli Taija Mäkelä Mäntsälästä. Iitun kanssa rataa tehtiin pätkissä, mutta hienosti tyttö pärjäsi kokeneiden agilitykoirien treenissä. 
Sunnuntaina lähdimme sitten kokeilemaan taitoja Tuusulaan. Tuusulan nuoret koiraharrastajat olivat järjestäneet agi-epikset. Niin vähän kun olen Iitun kanssa treenannut, täytyy kai sanoa, että pikkuinen on oikea luonnonlahjakkuus. Yksi rima putosi ja ohjaaja kämmi toisen vitosen, mutta hienosti Iitu sijoittui toiseksi. Iitu on nopea, mutta ei vielä varma radalla. Se vaatii loppuunviedyt ja oikea-aikaiset ohjaukset. Tässä kohtaa sorrun aina ohjaamaan Iitua niinkuin Pimua.
Vietimme pari päivää mökillä vesisateessa. Koirat tuskin sadetta edes huomasivat, kun muutenkin lilluivat vedessä koko ajan. Katiskalla käydessämme, koirat tekivät tuplasukelluksen. Soutuvene oli märkä ja liukas. Koirat kurkottelivat veneen reunalla ja enkös minä soutanut kivelle; äkkipysähdys ja kaksi kooikkeria yli laidan. Pää edellä uppeluksiin ja siitä uimalla kotirantaan. Pelästyin itse enemmin, koirat eivät olleet moksiskaan.
Sunnuntaina suuntaamme Janakkalaan agirotutapahtumaan. Iitua pyydettiin serkkujen, Lentävien Luppakorvien joukkueeseen. Iitulla on kova paikka, hän on joukkueen ankkuri. Pitää mennä huomenna vielä vähän lisää treenaamaan....
Iitu saarikierroksella

Rennosti veneessä