Viimeksi päivitin, että vuosi 2020 blogikirjoitukset jäivät melkein kokonaan väliin. Puolen välin yli ollaan nyt vuotta 2021 ja taas sama juttu. Nyt yritän muistella alkuvuoden tapahtumia.

Tammikuu

Lissun treenit alkoivat pyöriä koronan takia pikku ryhmissä. Iitulle ei treenipaikkaa otettu, mutta Iitun kanssa kävin yksityisissä valmennuksissa.

Helmikuu

Käytin Lissun virallisissa kuvauksissa ja verinäyte ENM testiin lähetettiin Hollantiin tutkittavaksi. Lissulla on A lonkat ja 0 kyynärät, polvet eläinlääkäri sai ykkösiksi. Lissu on ENM vapaa. Aion uusia polvitutkimuksen samalla kun käydään silmätarkissa syksyllä. 

Maaliskuu

Pimun kunto huolestutti ja käytin sen tutkimuksissa. Vanhuus ei tule yksin, Pimun kuulo on huonontunut, eikä se selvästikään kuule kaikkea. Ostin pillinkin, jotta saisin Pimun huomion, mutta sen äänialaa Pimu ei kuule. Aloin antaa Pimulle  Aktivaitia, seniorikoiran ravintolisää ja kyllä se on mielestäni tehonnut, Pimu on ollut reippaampi. 

Maaliskuussa lenkkeilimme paljon pelloilla, koska hanki kantoi mukavasti. Tavallisesti koirat pysyvät näköetäisyydellä, mutta erään kerran niitä ei pidellyt mikään. No peurahan se siellä metsän reunassa sai tyttöjen huomion. Pilli vinkui ja kurkku tuli käheäksi kutsuhuudoista. Lopulta näin kuinka peura juoksi jo kaukana ja koirat lopettivat ajon.

Huhtikuu

Huomasin meidän aidan toisella puolen kaksi supikoiraa. Ne rapsuttelivat itseään ja niistä lähti karvaa tukoittain, selvästi sairaita yksilöitä. Viikon päästä toinen supi katosi, mutta toinen kävi ahkerasti katsastamassa lintujen ruokintapaikkaa. 

Koirille tuli oudot korvatulehdukset; Pimulle vain lievä oikeaan korvaan, Iitulla myös oikea korva oli  pahempi ja Lissulla sitten molemmat korvat erittivät "ruskeaa" mönjää. Lissun korvat puhdistettiin ja sille tehtiin video-otoskopia. Koska mikään ei ollut muuttunut koirien elämässä, niin syy eläinlääkärin mielestä oli supikoirat. Kaikki saivat korvalääkkeiden lisäksi Bravetco punkkitabletit..

Koirien kiinnipitoaikana käytiin koirametsä Männikössä juoksemassa suurimpia höyryjä pois. 

Lissulle tuli  valeraskaus, niin kova sellainen, että jouduin hakemaan lääkettä siihen. 

Toukokuu

Iitu loukkasi itsensä pihalla riehuessaan. Onneksi selvittiin kipulääkkeillä ja hieronnalla. Iitu pääsi parannuttuaan omaan treeniryhmään, jota itse vedän.

Kesäkuussa

Ilmoitin Iitun Kuopioon JSP-kisoihin. Lauantaina 19.6 oli seniorikisat, jossa hyppyradan jälkeen olimme 7. paras koirakko 0-tuloksella. Agiradalta tuli 10 virhepistettä, koska oletin, että A-este ei tuota ongelmaa. Oletin, en ohjannut. Oma moka, harmittaa oikein todella.

Sunnuntai aamuna alkoi agilityn parakisa. Hyppyradan jälkeen olimme sijalla 4, 0-tuloksella. Agilityrata me voitettiin ja kokonaistuloksissa voitettiin koko para3-luokka.

Kuva Jukka Pätynen @ koirakuvat

Ikioma kultamitalisti Iitu ihanainen

Mikä se on, voiko sen syödä?

Pentuja on kysytty paljon ja jossain vaiheessa kirjoitan tänne blogiin lisää meidän pentusuunnitelmista. Lissulle on sulhasmiehen etsintä käynnissä. En taaskaan muistanut kuinka vaikeata voi uroksen valinta olla. Onneksi on jalostustoimikunta, josta saa apuja.Club registeriä on selattu ja ihanat ystävät ovat auttaneet.