lauantai 27. huhtikuuta 2019


 Joulu on mennyt, uusi vuosi on alkanut, Pääsiäinenkin vilahti ja Vappua odotellaan, mutta yhtään blogikirjoitusta en ole saanut aikaiseksi.
Eihän tässä enää edes muista kaikkea, mitä on tapahtunut.

Pieni Liz on nyt 8,5kk vanha. Hän on oikea sydänten murskaaja. Iitu ei edelleenkään komenna sitä, vaikka syytä olisikin. Iitulla on "lehmänhermot pentunsa kanssa" 
Mummi pitää lapsenlapsensa kyllä ojennuksessa ja nuhteessa, vaikka välillä melkein rakastaakin Lissua. Liz on aikamoinen tuholainen. Hänen intohimonsa on minun villasukat ja aamutossut. Pahinta on se, että aamuyön tunteina, kun muut nukkuvat, hän on alkanut järsiä sohvaa. Tosin hän on niin ihana ja suloinen, että saa nämäkin anteeksi.
Lissun kanssa olemme harjoitelleet pentukurssilla ihan vain käyttätymistaitoja ja muiden koirien ja ihmisten joukossa olemista. Näyttelytreeneissä olemme myös mukana ja nyt yksi mätsärikin on jo takana. Lissu on ollut kisaturistina agilitykisoissa mukana,  hyvin on pieni malttanut matkustaa.
Hallilla olemme käyneet treenaamassa agilityä; hyppyjä ja putkea sekä joitain ohjauskuvioita. Toukokuussa hän pääsee oikein omaan agilityryhmään ja siitä se sitten alkaa Lissun ura.
Lissun eka mätsäri
Pimu täyttää kohta 10v ja vaikka tyttö onkin hyvässä kunnossa, alkaa ikä näkyä tekemisessä. Vauhtia on vaikka muille jakaa, mutta palautuminen suorituksista vaatii veronsa. Pimu käy säännöllisesti hieronnassa, sillä paikat jumittuvat helposti. 
Reilu kuukausi sitten Lissu törmäsi täydessä vauhdissa olleeseen mummiinsa. Molempiin sattui; Lissu huusi ja kieri maassa, Pimu tuli linkuttaen luokseni esittelemaan kipeää jalkaansa. Sama toistui viime viikolla ja Pimulle se tarkoitti lääkärikeikkaa. Sen vasen etujalka ja niska olivat jumissa. Lääkkeeksi hierontaa ja kipulääkettä ja vetskutyttö on taas entistä ehompi. Niin surullista kuin se onkin, mutta Pimun agilityt alkaa olla tässä. Vielä kisaan sen kanssa JSP-kisoissa ja sen jälkeen vanha rouva pääsee eläkkeelle. Keksimme jotain muuta mukavaa sen tilalle, sillä tästä tytöstä ei sohvaperunaksi ole.
Pimun ikioma uima-allas
Vauvaloman jälkeen Iitu aloitti omat treeninsä meidän seuran valmennusryhmässä. Olemme kisanneet melko säännöllisesti, vaihtelevalla menestyksellä. SM kisoihin meillä on tavoite, mutta nuo nollat ei olekkaan mikään helppo temppu. Katsotaan, mitään stressiä en aio tästä ottaa. Iitu on PORSKin SM-medijoukkueessa joka tapauksessa. Nollia tulee, jos niitä on tullakseen. Onneksi sentään hyppyradat onnistuvat.
Iitun kanssa ollaan aloitettu mejäilyharrastus. En olisi koskaan itsestäni uskonut, että meillä on verta pakkasessa ja kauriin- ja peuransorkkia varastossa. Se, miten hienosti koira työskentelee metsässä, on vain niin uskomatonta ja lumoavaa.
Iitun aarre
Tossun tuunaaja

Tähtiä taisi näkyä, kun mummin kanssa yhteen kopsahti hän





lauantai 17. marraskuuta 2018

Pikku Liz alias Lissu täytti jo 12 vkoa, aika kuluu niin nopeasti. 
Hän on villiäkin villimpi ja rohkea pentu. 
Iitu ei mahda lapselleen mitään tai se on niin kiltti, että sietää siltä mitä vain.
Pimu-mummi ei ole ollenkaan ilahtunut siitä, että tuo pieni pyörremyrsky jäi meille kotiin.
Lissu ottaa lähes päivittäin selkäsaunan Pimulta, mutta unohtaa sen ihan hetkessä ja taas jatkaa mummin kiusaamista. Metsälenkillä pieni on saanut olla jo vapaana ja huomasin, että hajut vievät sitäkin. Iitu juoksee metsässä ristiin rastiin, mutta jostain syystä Pimu pysyttelee pennun lähellä.
Tämä pentu tuntuu olevan kovempaa tekoa, kuin kukaan aikaisemmista koiristani. 
Olemme käyneet Lissun kanssa jo omassa penturyhmässä, missä tutustuttiin toisiin pentuihin sekä heidän omistajiinsa ja tehtiin kaikenlaista pentukivaa. Ehkä tästä hyvä tulee.

Pikku riiviö


Iitu jaksaa leikkiä



keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Pennut ovat lentäneet uusiin koteihinsa. Molemmat pennut saivat kivat kodit. 
Kaunis Bellatrix eli Iisa jäi Porvooseen, joten saan nähdä häntä aina silloin tällöin. Olemme samassa treeniryhmässä Iitun kanssa, missä myös Iisan omistaja treenaa vanhemmalla kooikkerillaan.
Rigel alias Riku matkusti Ylöjärvelle ja on kuulemma pitänyt omistajansa aktiivisina.
Yksi pikkuinen sentään jäi meille. Liz, pikkuinen ahkera liisa, on villeistäkin villein olio. Niin suloinen ja ihana. En edes muistanut, millaista elämä pennun kanssa on. Vauhtia meillä ainakin riittää. Pieni oppii ihmeelisen nopeasti asioita. Hän osaa jo rauhoittua ja istuu, kun ruoka annetaan. Pariin päivään ei ole vahinkoja enää sattunut sisälle. 
Huomenna neiti saa varhaisrokotukset, että päästää tapaamaan muita koiria ja ennen kaikkea päästään hallille treenailemaan.


Iitu on ominut lapsena lelun

Meidän oma

Hän on niiiin....

ihana ja suloinen


keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Kesä on melkein palannut meille tänne etelään. Pienet pennut ovat saaneet ulkoilla tänään auringonpaisteisella ja lämpimällä pihamaalla. Kyllä pienet tassut ovatkin vilistäneet pitkin ja poikin pihamaata. 
Pennut täyttivät tänään 7 viikkoa. Kolme pentuetta on minulla ollut, mutta tämä tähtitrio on kyllä näistä kolmesta kaikkein vilkkain. Onnea vaan uusille pennun omistajille ❤
Kaikilla pennuilla on nyt uudet, kivat kodit ja kohta eronhetki koittaa meille ❤ 
Onneksi pikkuinen ahkera-liisa jää meille tuomaan iloa ja viihdyttämään meitä.

Tähtitrio vinkulelun kimpussa

Iitu pesee Lissua ja Riku leikkii


Suloinen Iisa, piirto ihan kuin äidillään.

Riehu-Lissu

Iisa söpöliini

lauantai 6. lokakuuta 2018

Tänään olemme harjoitelleet taas uusia asioita.
Kävimme ostamassa pienille harjoittelupannat ihan koko porukan voimin. Pienet matkustivat Iitun häkissä. Ensin häkki piti tutkia ja pureskella, mutta kun auto käynnistyi, uni tuli hetkessä.

Väsyneet matkustajat


Meillä on ollut sateeton ja aurinkoinen lauantaipäivä, joten olemme ulkoilleet paljon. Pennuista on tullut koko ajan vain rohkeampia ja niiden perässä saa tosiaan mennä. 
Ulkoilu väsyttää niitä ja siksi tässä nytkin kirjoittelen blogia, kun herrasväki nukkuu.
Huomenna saamme uusia pennun palluttajia ja siitäkös pennut tykkäävät.


Sylissä on kiva olla



perjantai 5. lokakuuta 2018

Vilinää ja vilskettä, vaikkei Joulu vielä olekkaan.
Pienet koiranpoikaset kasvavat kovaa vauhtia. Iitu- emo imettää niitä yöllä ja useasti päivälläkin, vaikka pennut saavat jo kiinteää ruokaa neljästi päivässä.
Olemme ulkoilleet joka päivä ja pennut nauttivat, kun ne saavat juosta vapaana. Sen lisäksi, että  pennuilla on oma huone, ne saavat olla meidän muiden kanssa olohuoneessa omassa aitauksessaan kuuntelemassa kodin ääniä. Ihana tassujen töminä alkaa, kun pentuaitauksen portti avataan ja pienet pääsevät kirmailemaan ja tutkimaan paikkoja.
Vihdoinkin olen tehnyt päätöksen; meille jää tumma tyttö, Myrskymatalan Mintaka. Mintaka alias Lizzie on ihan mahdottoman villi ja energinen pentu. Joskus ajattelen päätöstäni, että mitenköhän sen kanssa pärjään. Lissu on oikeesti aika pakkaus, ikioma rakkauspakkaus ❤


Rigel harjoittee

Yes, yli meni!

Putkitreeniä ala Iisa ja Rigel
Tässä hän on ❤ Lizzie, Lissu, Lippe, Liippo, LizLiz, Liipukka jne

maanantai 1. lokakuuta 2018

Poikapentu vapaana
Myrskymatalan Rigelin varaus peruuntui.
Hän on erittäin vilkas ja potentiaalinen pikku kooikkeri harrastuskaveriksi.

Rigel

Rigel vasemmalla